Elämä on sikäli lohdullista, että teoriassa voit saada huomenna yllättäen jotain sellaista, jonka eteen olet tehnyt töitä eilen ja tänään. Hyvät jutut eivät useinkaan tule helposti, mutta mitä pidempään ne antavat odottaa, sitä parempia ne ehkäpä ovat. Tai sitä isommilta ne tuntuvat.
Minusta tuntuu, että olen viime vuosina alkanut niittämään satoa sellaisista asioista, joita varten olen nähnyt vaivaa vuosikausia. En halua sanoa "tehnyt töitä", koska en halua saada tätä kuulostamaan miltään oikeistolaiselta tai yhdysvaltalaiselta "ihminen pystyy mihin vain, kun kovasti näkee vaivaa" -jutulta. Ei se mielestäni nimittäin ihan niinkään mene.
Ihminen pystyy kyllä vaikuttamaan moniin asioihin elämässään, mutta moni asioista tapahtuu hyvin varkainkin. Joku voisi esimerkiksi sanoa, että ei tupakoinnin lopettaminen ole sen kummempaa kuin ettei vain polta enää. Samaa voisi sanoa myös laihdutuksesta. Vaan ei se ihan noinkaan yksinkertaista ole. Samalla tavalla yksinkertaisia eivät ole muutkaan ihmisen elämään liittyvät asiat. Jos olisivat, niin kaikki olisivat hyvässä kunnossa, rikkaita, työllistettyjä, hyvinvoivia ja kaikkea muuta myönteistä.
Oma vaivannäköni kuitenkin on ollut sitä, että olen puuhastellut kirjoittamisen parissa aktiivisesti viimeiset 13 vuotta. Vuonna 2003 löysin foorumikirjoittelun ja koukutuin siihen. Kirjoitin sairaalloisia määriä. Väittelin, vaikutin, riitelin. Voisinpa jopa sanoa, että kasvoin foorumeilla aikuiseksi. Kasvulla tarkoitan sitä, että minusta tuli yksilö, jolla on mielipiteitä ja joka osaa puhua niistä ja perustella niitä. Tämä ei ole tosin ollut ainoastaan hyvä asia, vaan se on tuonut elämään paljon, noh, väittelyä ja riitelyä. Jos en olisi yhtä kokenut väittelemään, en ehkä olisi tehnyt sitä elämässäni niin paljon, vaan olisin oppinut antamaan asioiden olla.
Mielenkiintoista on, että nämä ominaisuudet, jotka ovat paikoitellen hankaloittaneet ihmissuhteitani, ovat myös kehittäneet kirjoitustani. Jos olisin vain osannut antaa asioiden olla, en olisi kerännyt läheskään niin paljon kokemusta kuin mitä minulla nyt on. Enkä näin ollen työllistyisi tällä tavalla kirjoittamiseni vuoksi.
Kirjoituksen pointti vähän karkasi, mutta menköön menojaan, kun kerta halusi. En jaksa kirjoittaa nyt enempää, mutta julkaistaan nyt kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti