Moro taas.
Päätin vähän clickbaitata nyt otsikollani. Ei anneta sen haitata.
Mietin tänään säästämistä konseptina. Se on melko vaikeaa, kuten moni meistä tietää. Mutta mikä siitä tekee niin vaikeaa?
Minusta se, että siitä puuttuu tietynlainen palkitsevuus ja konkretia. Otetaanpa esimerkki.
Menet kaupungille ja päätät käydä kahvilla. Ostat kahvisi kanssa pullan ja maksat kortilla. Tilisi saldo putoaa 2,50 euroa. Tämän jälkeen käyt vielä jätskillä sekä oluella kaverin kanssa. Näihin kuluu 2,90 + 4,90. Yhteensä olet tänään köyhtynyt siis 10,30 euroa – ja kaikki tämä raha asioihin, joita ilmankin olisit teoriassa voinut elää (paitsi kahvi, jos olet kovakin kofeiinisieppo).
10,30 turhuuteen, siinä on tämänhetkinen saldosi – etkä ole vielä käynyt edes kaupassa ostamassa elämiseen oikeasti tarvittavaa ravintoa tai tuiki tärkeää vessapaperia. Yhteensä kauppaan kuluu taas kerran yllättävänkin paljon: 18,75 euroa, vaikka ostit ainoastaan tarpeellisia asioita. Kokonaisuudessaan rahanmenosi on nyt kivunnut 29,05 euroon saakka.
Käyttötililläsi oli aamulla 689,00 euroa, nyt sinulla on vain 659,95 euroa.
Seuraavaksi tulemme siihen, mikä säästämisessä on niin pirun vaikeaa ja epämotivoivaa. Jos olisit jättänyt päivästäsi pois kahvittelun, jäätelön ja oluen, olisi tilisi saldo joka tapauksessa aamuista alhaisempi – 678,70 euroa. Ongelma siis on se, että käytitpä rahaa niin sanottuihin turhuuksiin tai et, köyhdyt joka tapauksessa. Ainoa säästämistä motivoiva tekijä onkin siis etäinen ajatus siitä, että teoriassa olisit voinut käyttää tänään enemmänkin rahaa.
Säästetty raha ei lisäänny, se ei vain kulu. Tämä on tavallaan sama asia, mutta valitettavasti ei sinne päinkään.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
torstai 14. heinäkuuta 2016
lauantai 25. huhtikuuta 2015
Lontoon-matkan kuvapäiväkirja!
Tässä blogissa aion jättää pidemmät pulinat pois ja keskittyä lähinnä kuviin. Lontoossa tuli tosiaan käytyä viikko pari sitten, joten tyrkkäänpä tänne näkyviin jokusen kuvan reissusta!
Sky Garden oli hieno paikka. Liput piti varata hyvissä ajoin ennakkoon, mutta koko touhu oli ilmaista!
Kuvankauniissa Brightonissa (1,5 h Lontoosta junalla) oli ihan sumuista! Toista oli viimeksi kun kävin tuolla 7–8 vuotta sitten.
Brightonin tivolialueen suurin vetonaula on laite nimeltä The Booster. Ei sovellu todellakaan heikkohermoisille!
The Boosterin huippu hädin tuskin näkyi maasta käsin.
Brightonista tämäkin. Aika nättiä seutua.
Brightonin juna-asemalla sai soittaa pianoa odotellessaan – tai ottaa muuten vain kuvan pianon kanssa, vaikka ei osaisi soittaa ollenkaan.
Bruce Springsteen makoili liikkumatto Brightonin kolealla rannalla.
Brightonissa vastaan tuli myös helsinkiläinen tuttava Molly Malone's.
Tykkäätkö buffet-ruuasta? Brightonissa oli kattavin buffet, mitä olen koskaan nähnyt. Täynnään itämaisia ruokia ja muutakin.
Kovia huumeita.
Ei se nyt ihan sama asia kyllä ole...
Aijaa. Minä kun luulin, että on nimenomaan turvallista, sallittua ja suositeltua hypätä, sukeltaa ja uida tuolta noin 8 metrin korkeudesta tuonne matalalta näyttävään veteen. Aina oppii uutta.
Hiivatin' S-ketju on valloittanut jo Brightoninkin.
Sieltä buffet-paikasta. Juoksevaa suklaata sai ottaa vaikkapa jäätelönsä päälle.
Eikö jäde maistu? Miten olisi vaahtokarkit? (Täytyy muuten sanoa, että vaahtokarkit näyttävät kyllä hiton paljon paremmilta kuin miltä ne lopulta maistuvat. Tuovat kunnon yltäkylläisen pröystäilyfiiliksen.
Taidekuva otsikolla Ankeus.
Terveisiä Lindalle Lontoosta?
Kuka haluaa kahvia, kun kaakao näyttää tältä? Voi kunpa voisin edelleen maistaan tuon juoman suussani...
Mainioita katumuusikoita. Pakko oli heittää lanttia. Tai ei pakko, mutta pakottava tarve.
Tämä perinteinen viihdyttäjä jauhoi jonninjoutavia noin 25 minuuttia, kunnes viimein pyöri hieman päällään. Turhautti kuunnella kuivia juttuja niin pitkään, mutta pakko oli vähän palkita kuitenkin lanteilla. Ja kylläpäs hän vain pitikin lanteistani. (Tajusitko vitsin?)
Ääh, tällaiset ovat aina niin surullisia tapauksia. Toivottavasti Groove on kunnossa!
Yhtenä aamuna vedin tällaisen aamupalan. Veripohjainen "black pudding" jäi syömättä, mutta pekonin, kananmunat, makkaran, tomaatin ja sienet vedin naamaani.
Camden on siistiä hippiseutua. Kyllä vain Lontoostakin on moneksi.
Erittyykö kuolaa jo? Ostin tuolta kuvan keskeltä tuollaisen kookospullan. Ei ollut kyllä erityisen hyvää saati halpaa.
Kaunis ja värikäs kuva kirsikkapuineen.
Meillä oli useampi Groupon-diili ostettuna, joten pääsimme nauttimaan monista matkan ruuista todella edulliseen hintaan. Tämän yllättävänkin herkullisen pizzan (ehkä jopa 4/5) mukana tuli suhteellisen vapaavalintainen juoma. Maksoi aika vähän.
Myös tämä hamppariateria juomalla lähti halvalla. Nyhtöpossua burgerin sisällä. Mmm-mm!
Testasin myös uutta Coca-Cola Lifeä. Vähän kuin Pepsi Next vissiinkin. (Tajusin muuten vasta, että tuossa logossa on tosiaan tuo yhdysviiva Coca-sanan jälkeen.)
Kuvateksti kyltistä, joka ei ole mistään.
Tunnisteet:
brighton,
camden,
isot kuvat,
kamera,
kuva,
kuvat,
lontoo,
matka,
päiväkirja,
ruoka
sunnuntai 22. maaliskuuta 2015
5/5 – Parhaat asiat maailmassa!
Tiedätkö sen tunteen, kun elämässä tulee vastaan jotain aivan mielettömän laadukasta? Se voi olla oikeastaan melkein mitä vain, mutta tärkeintä on tuntemuksesi siitä, että "nyt ei olisi oikein enää paremmin voinut mennä". Jokin, mitä olet juuri kokenut, on ollut kuin pala taivasta, ohikiitävä ohut hetki täydellisyyttä...
Erityisen kiinnostavaa on, että täydellisyys – niin sanottu viiskauttaviis – voi tulla vastaan tajuttoman monessa erilaisessa muodossa. Se voi olla ruokakokemus, se voi olla jokin ohjelma tai jakso jostain sarjasta, se voi olla kirja, se voi olla artisti, albumi tai vaikkapa vain yksittäinen kappale albumilta.
Tuossa yläpuolella on linkki Amusa-sivustolle kirjoittamaani Miten menestyä vaivatta liike-elämässä -teatteriarvioon. Seuraavassa on keskeinen lainaus arviostani:
"Teatteri on viihdettä, ja viihteen tehtävänä on tuoda lisäiloa elämäämme rutiiniemme ja arkemme keskelle. Joskus ani harvoin viihteen parissa tulee kuitenkin vastaan helmiä, jotka suorastaan häikäisevät meidät.
Nämä tällaiset näytelmät ovat viihteen valioyksilöitä, jotka venyttävät rajoja olemalla enemmän kuin osiensa summa. Yhtäkkiä emme puhukaan enää vain viihteestä, vaan puhumme elämyksistä ja hetkistä. Hetkistä, jotka ovat täällä nyt ja jotka kohta jo ovat kadonneet tavoittamattomiin. Tällaisia ajatuksia minussa herätti musikaalikomedia Miten menestyä vaivatta liike-elämässä, joka ei ole ainoastaan hyvä teatterinäytelmä, vaan se on yksi niistä syistä, miksi ylipäätään rakastamme teatteria."
–––
Niin sanotussa viiskauttaviidessä on nimenomaan tämä ajatus taustalla. Asiat, jotka saavat arvioksi tämän korkeimman arvosanan ovat oman alueensa valioyksilöitä, jotka muistuttavat meitä siitä, miksi pidämme asioista. Joskus saatamme esimerkiksi uusissa ruokapaikoissa käydessämme saada eteemme niin herkullisen ruuan, että tajuamme, että juuri tuollaisia kokemuksia kaipaamme elämäämme. Tai kenties näemme Voice of Finlandissa loistavan esityksen, jonka jälkeen toteamme "this is what it's all about" eli "juuri tällaisten esitysten toivossa katson tätä ohjelmaa".
Viimeisin iso viiskauttaviis juttu elämässäni on ollut muuan muassa Xbox Onelle julkaistu peli Dragon Age: Inquisition. Kyseessä on niin hyvä peli, että se toimii eräänlaisena suunnannäyttäjänä tulevaisuudelle. Dragon Age: Inquisitionin kaltaisten helmien löytäminen on mainio syy pelata ja ostaa uusia pelejä. Toisinaan viiskauttavitoset tosin voivat olla myös sellaisia, että niihin voi jäädä pidemmäksikin aikaa nautiskelemaan. Esimerkiksi jos syö kebabbia kerran parissa viikossa, voi yksittäinenkin suosikkipaikka riittää ja viiskauttavitosen viehätysvoima säilyä. Yksittäistä videopeliä puolestaan harvemmin jaksaa pelata vuodesta toiseen.
Mielenkiintoista on myös se, että jokaisella meillä on aivan omat viiskauttaviitemme, innoittajamme, jotka viitoittavat elämämme tietä eteenpäin. Onkin varsin todennäköistä, että henkilöllä, joka lukee paljon kirjallisuutta, on plakkarissaan lukuisia viiskauttavitosia nimenomaan kirjallisuuden parista. Itse puolestani en ole lukenut kovin paljon kaunokirjallisuutta, mistä johtuen en ole myöskään löytänyt sellaisia teoksia, jotka olisivat motivoineet minua lukemaan lisää. Jonain päivänä ajattelin kuitenkin aloitella lukuharrastusta, sillä olisi todella mielenkiintoista löytää hienous tuostakin puuhasta.
Mitkä ovat sinun elämäsi viiskauttavitoset? Seuraavassa muutama omani:
- Dragon Age: Inquisition -videopeli
- Miia Kosusen She Wolf -esitys Voice of Finlandissa
- Helsinkiläisen Eerikin Pippurin kebab ranskalaisilla ja Perniön Kebabin kebab ranskalaisilla
- Teatterinäytelmät Miten menestyä vaivatta liike-elämässä ja Peppi Pitkätossu
- Elokuvat Titanic, Leijonakuningas, Notebook ja Ender's Game
- Pekan leipä -leipomon ruisleipä
- Kirjoittamisharrastus
Tunnisteet:
5,
5/5,
amusa,
arvostelut,
elokuvat,
finland,
kebab,
of,
peppi,
pitkätossu,
ruisleipä,
ruoka,
teatteri,
viiskauttaviis,
voice
maanantai 29. joulukuuta 2014
Kuvaamani smoothie-opetusvideo! :D
Terve!
Sinne vaan katsomaan Smoothie-videoni!
https://www.youtube.com/watch?v=mdp66p_IGs4&list=UU5g0e2ydUf7xz5RtZbX1qnw
Tällaista tällä kertaa...
Sinne vaan katsomaan Smoothie-videoni!
https://www.youtube.com/watch?v=mdp66p_IGs4&list=UU5g0e2ydUf7xz5RtZbX1qnw
Tällaista tällä kertaa...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)