Myöhästyneet Voice of Finland -arviot ja kuulumisia!

Olen todella pahoillani. Edellisestä postauksestani on kulunut kokonaista kahdeksan päivää, ja tiedän, että olen lähestulkoon syyllistynyt rikokseen. Kielisirkuksen päivittämättä jättäminen on vakava asia, josta on kirjoitettu pykälä Suomen vuoden 2000 perustuslakiinkin.

"Kielisirkuksen päivittäminen 8 luku 6 § 1 mom.

Kielisirkuksen, eli maailman parhaan blogin päivittäminen on vastuu, jota tulee hoitaa säännöllisesti. Kielisirkuksen lukeminen kuuluu jokaisen suomalaisen perusoikeuksiin, joten blogin ajantasaisena pitäminen on erittäin tärkeää. Yli viikon päivittämättä jättäminen voi johtaa vankeusrangaistukseen, kuolemantuomioon tai jopa karkoitukseen Suomesta Ruotsiin."

Suhteellisen kovat sanktiot voi tästä saada, joten jos voisitte olla ihan hissun kissun, niin arvostaisin. Virkavaltaa on muutenkin aivan turha tällaisella vaivata, sillä kyllähän he nyt tietävät tästä jo itsekin – eivät vain uskalla pistää meikäläistä edesvastuuseen, koska siinähän päättyisi päivittäminen stop tykkänään!

Varsin harvoin kuultu sanontatapa tuo ylemmän kappaleen "stop tykkänään", eikö? On se ihme, miten paljon ihmisellä voikin olla pääkopassa piilossa sellaisia sanoja, joita tulee käytettyä keskimäärin kerran vuodessa. Tästä on Kielisirkuksessa kyse; hermoratojen rasvaamisesta ja passiivisen sanaston herättelystä! Ja vissiin aika monesta muustakin asiasta...

Niin joo, sitten se Voice of Finland.

Voice of Finland – LIVE 2

Ensi alkuun tahtoisin osoittaa jo toiset nöyrimmät anteeksipyyntöni teille, rakkaat lukijat. Toissaviikolla syyllistyin kertomaan väärän todistuksen Voice of Finland -arviointiblogissani. Se kuului seuraavalla tavalla:

"Ensi viikolla lisää arviointia tulossa, joten pysykäähän lukijat kuulolla!"

Iloa ja toivoa luovasta tekstinpätkästäni huolimatta en edellisviikolla julkaissutkaan luvattuja arvioitani Michael Monroen ja Olli Lindholmin esiintyjäkahdeksikosta. Melkomoinen moka, sillä olihan edellinen VoF-blogini kaikkien aikojen luetuin tekstini Kielisirkuksessa – äitini ja veljeni lisäksi myös avopuolisoni luki sen! Laitan nyt kuitenkin esille pika-arviot vielä näin useampi päivä esitysten jälkeen. Yksittäisten esitysten arvosanat ja kokonaisvaltaisemmat kannatusarvot skriivasin ylös jo aiemmin, mutta sanalliset mietteeni tykitän nyt ruudulle hatarasta muististani.

Maria Höglund – Let it go

Eipäs oikein muistu paljon mieleen kertsin lisäksi. Tämän suomenruotsalaisen suurin ongelma (suomenruotsalaisuuden lisäksi [vitsi!]) on tietynlainen unohdettavuus. Jonkinlaista räväkkyyttä pitäisi saada lisää, jotta Maria voittaisi minut puolelleen – tai sitten hän ei vain ole artisti minun makuuni. Omaa artistiuttaan etsii hän! Esitys oli joka tapauksessa parempi kuin olisin odottanut tai mitä kokonaiskannatukseni ehkä antaa ymmärtää.

Arvosana: 3+

Kannatusarvo: 2+

Kimmo Blom – In the air tonight

Kimmo, Kimmo perskuta! Kimmo on täyttä dynamiittia. Tämä Uuden musiikin kilpailussa Angelo De Nilena tunnettu tyyppi vastaa Tarjan Paolon rinnalla tämän vuoden hevikattauksesta. Toisin kuin pitkätukkaisella kilpaveljellään, on Blomin pojalla loistavasti myös matalat äänet hallussa. Kyseessä on kerrassaan monipuolinen esiintyjä, joka osaa tulkinnallaan rakentaa todella eeppisiä vuoristoratamaisia kokonaisuuksia. Harmi kyllä en ole koskaan pitänyt Phil Collinsin "In the air tonight" -kappeleesta, joten se ei minusta ollut kovinkaan sopiva ensimmäinen livekappale Kimmolle. Kimmo on yksinkertaisesti kovempi kuin tuo kulahtanut hitti, eikä hänen olisi missään nimessä pitänyt olla putousuhassa!

Arvosana: 4-

Kannatusarvo: 4,5

Minna Hautakangas – Tuuleksi taivaan rantaan

Nyt on kyllä pakko sanoa, että minulle tämä esitys ei uponnut. Ollin tiimi on ylipäätään miusta se vähiten kiinnostava, vaikka Ollista itsestään tykkäänkin perin runsaasti. Minulle iskelmämusiikki on laji, joka on jo lähtökohtaisesti tylsähkö – siinä ei edes yritetä laulaa voimalla ja se häviää suurelle suosikilleni kantrimusiikille myös tunnelmassaan. Minnan esitys kuulosti korvaani keveältä lauleskelulta vailla kunnianhimoa. Ainakaan vielä ei siis tähti syttynyt, mutta alhaisesta arvosanastani huolimatta on pakko sanoa, että en minä tätä huonona pitänyt – en vain nähnyt esityksessä mitään erityistä.

Arvosana: 1,5

Kannatusarvo: 1

Kevin Stocks – Fire

Michael Monroe on ikisuosikkini niin muusikkona kuin ihmisenäkin (voi että sitä eläinhoitolajuttuakin! <3), mutta Kevin Stocksin suhteen olen vähän varautunut. Kevari vaikuttaa kyllä kaikin puolin sympaattiselta ja hyvältä hepulta, mutta hänen esittämänsä musiikkilaji ei niin sanotusti ihan putoa omaan laariini. Vertaisin kuitenkin Kevinin musiikkia Suomessa erittäinkin hyvin menestyneeseen The Baseballs -yhtyeeseen, joten kysyntää varmastikin on. Linda oli tarjoilemassa tälle esitykselle arvosanaksi jopa 4,5, mutta itse lähden nyt liikkeelle miedommin. Toivon kuitenkin ehdottomasti kaikkea hyvää miehelle itselleen!

Arvosana: 2,5

Kannatusarvo: ? (kannatan toistaiseksi enemmän Keviniä kuin hänen musiikkiaan)

Ari Puro – Elämän nälkä

Vasta kun pääsin toteamasta, että iskelmä ei ole minun juttuni, niin Puron Arska antoi kaikkensa Logomon lavalla. Siinä missä Ollin muu tiimi veti minusta turhan konservatiivisesti, näin Arin esityksessä selvää tunteenpaloa. Harmi homma, että nälkäinen Ari joutui jättämään kisan, sillä hänen edesottamuksiaan olisin mieluusti seurannut pidemmällekin. Noh, eipä ole Ollin tiimi tosiaan minua varten – ainakaan vielä näiden jo nähtyjen esitysten perusteella.

Arvosana: 3+

Kannatusarvo: 2,5

Björn Sumuvuori – A whiter shade of pale

Kisasta pudonnut Bear Mistmountain (nimi englanniksi käännettynä) oli kyllä mielenkiintoinen tyyppi. Kauppiksen käynyt mies, jolla intohimot kuitenkin vetivät muualle ja ainakin musiikin suuntaan. Tykkäsin kovasti Björnin epätavallisuudesta, ja hänen luonteensa kuulosti mielenkiintoiselta ja "rock-musiikkiin sopivalta", jos näin voi sanoa. Kiinnostava persoona, jota olisin mieluusti katsonut jatkossakin, mutta valitettavasti tämä karhu paini tällä kertaa liian kovassa sarjassa. Inserttien aikana tuli tosin sellainen kuvakin, että veri tuntui vetävän enemmän sanoittamisen kuin keikkailun puoleen. Pitää tutkia tämän tyypin musajuttuja kyllä syvemmälle, kun Michaelkin suositteli! Esityksessä itsessään oli sen verran vähän laulua, etten toisaalta ihmettele, että tämä jäi inserttiin yhdistettynä Sumuvuoren joutsenlauluksi.

Arvosana: 2-

Kannatusarvo: 3-

Jani Klemola – Tuulilasin nurkkaan

Kirkasotsainen jätkä veti kiiltokuvamaisen esityksen, josta ei oikein tahtonut jäädä minulle mitään mieleen. Kyseessä oli taas kunnianhimottomalta kuulostavaa iskelmälaulantaa, joka ei kyllä iskenyt. Yksi ongelma tämmöisissä vedoissa on myös se, että koska kyseessä on eräänlainen tunnelmapala, vetoaa se eri tavalla eri katseluympäristöissä. Logomon vastaanottavainen yleisö saattaa kaivaa sytkärit esiin ja fiilistellä, mutta esimerkiksi meikäläisen vilkkaassa vauvakodissa tämän esityksen hienous ei välittynyt. Kristiina Brask on vetänyt tästä oivallisen version, mutta Klemolan laululle en nyt lämmennyt, vaikka häiskä itse vaikuttaakin hyvältä jätkältä.

Arvosana: 1,5

Kannatusarvo: 2-

Jennie Storbacka – Sun oon

Kahvi mukista ehtyi, mutta vielä oli sokeri odottamassa pohjalla. Jennien veto oli sanalla sanoen mainio. Jo Knockout-jaksojen lopussa olin valmis julistamaan, että niissäkin viimeiseksi esiintyjäksi jätetty Isoperuutus (nimi suomeksi hatarasti käännettynä) tulisi voittamaan koko jätteen/roskan. Jenniellä on kyky saada jokainen kappale kuulostamaan paremmalta kuin se onkaan, sillä hänen äänensä ei ole ainoastaan pääruoka – se on mauste, joka lisää erinomaisuutta entisestään. Tällä kerralla ainoa ongelmani oli, että kappale ei ollut ihan niin hyvä, että maustaminen olisi voinut tehdä siitä hekumallisen makuelämyksen. Oli miten oli, hemskutin hyvän kattauksen Jennie meille tälläkin kertaa tarjoili. Ensi viikkoa odotan innostuneena, innokkaana ja innolla.

Arvosana: 4

Kannatus: 5-

–––

Ylihuomenna eli pitkänä perjantaina uusi Voice of Finland ja ehkä uudet arviot! Ehkä. On se vaan niin hieno kilpailu!

Ps. Laittakaa jakoon tämä artikkeli jos haluatte. Jos ette halua, niin älkää sitten laittako! (Tyhmäähän se olisi väkisten.)

Pps. Kuva ei liittynyt oikeastaan millään lailla itse kirjoitukseen.